16.4.2012 oli leikkaus, eli 9kk olisi kulunut nyt leikkauksesta. Ja rapiat puolitoista viikkoa päälle.
En ole päivittänyt kuvia, koska en ole yksinkertaisesti muistanut. Nyt kun rinnat ovat alkaneet kunnolla parantua, ei tule niin paljon vahdattua tuota paranemista enää. Lupaan kumminkin viikonloppuna laitella lisää kuvia tuosta rintavarustuksesta. Nykyään ovat paljon "löysemmät" ja aidon oloisemmat, eikä silikoni näy enää tavan ihmisen silmään.
Minulla sattui itse asiassa yleisessä suihkussa juuri se kammoksuttava tapahtuma, jota olin pelännyt: joku ulkopuolinen huomasi, että minulla on silikonit.
Pesin normaalisti hiuksiani ja olin jo jonkin aikaa ihmetellyt, kun n. 35 nainen tuijotteli minua aika avoimesti. Olin asiasta hieman häiriintynyt, mutta annoin asian olla. Kun käteni sitten nousivat huuhtomaan hiuksiani, hihkaisi hän minulle: "Sinulla on silikonit!"
Naamani varmasti punoitti täydellisesti, sillä en mielelläni mainostanut näitä kumitissejä. Monet katsovat niitä kieroon - oli syy mikä tahansa - ja varsinkin, kun omani oli näinkin pinnallinen. Kumminkin nainen tuli sitten kohteliaasti kyselemään, miten leikkaus sujui, missä otin, paljonko maksoi, oliko kivuliasta ja totesi sitten, että joutui ihan etsimään minulta arpia, kun ei uskonut minun omaavan niin isoja ja kiinteitä rintoja luonnostaan.
Positiivinen suhtautuminen oli minulle suuri helpotus, mutta minua edelleen hävetti, että hän oli huomannut arpeni. Tapahtumasta on jo useita kuukausia ja arvet ovat vaalenneet entisestään, mutta olen edelleen arka niiden kanssa. Arvet eivät näy käsien ollessa normaalisti, mutta jos kättä hieman nostaa, voi arven havaita jos seisoo metrin-kahden päässä. Toivon, että arpi katoaa vielä kokonaan.
Olen vältellyt erään aiheen kirjoittamisesta täällä, sillä luulin suojelevani implantteja harkitsevia tällä tavalla. Ystäväni kumminkin rohkaisi minua kirjoittamaan asiasta, että kukaan ei ajattele, että implanttien parantuminen käy kuin leikki. Joten:
Kivut eivät ole vielä loppuneet kokonaan. Kärsin pari kertaa viikossa vihlovista, pikaisista kivuista rinnoissa. Vastaa ehkä terävää lyöntiä tai mustelman tökkimistä. Hermoradat eivät ole omalla kohdalla vieläkään palautuneet kunnolla, vaan ovat edelleen ilmeisesti jonkin sortin puristuksissa implantin ja oman ihon / rasvakudoksen / lihaksen välissä. Tämä aiheuttaa aika-ajoin kipua. Kipu ei ole sietämätöntä enkä syö siihen mitään, koska se kestää vain hetken. Max. 5min.
Myös nännit ovat edelleen suurimmaksi osaksi tunnottomat. Välillä tunto palautuu, jolloin ne ovat erittäin arat.
Parantuminen ei ole omalla kohdalla siis loppunut vieläkään. Mutta on alkanut helpottaa - huomattavasti. Pystyn nyt nukkumaan ilman liivejä ongelmitta. Tissit eivät enää "karkaile" kylkiin tai yritä pudota napaan. Ne pysyvät paikoillaan kuten pitääkin. Liikkuvathan ne - tottakai - kuten aidotkin rinnat. Mutta eivät enää selkeän erottuvasti. Piti minun kyllä totutella tähänkin liikkuvuuteen, kun omat entiset rintani eivät tätä tehneet.
Liikunta on myös helpottunut huomattavasti. Kun on oppinut, että rinnat ovat nyt isommat, osaa siihen jo suhtautua eri tavalla. Myöskään maassa temuaminen, mahalleen kaatuminen tai vastaava ei haittaa. Onhan minulla omat turvatyynyt nykyään omasta takaa!
Lisänä, kuinka moni katsoi
Tabu ohjelman kauneusleikkauksista? Siinä esiteltiin nainen, joka oli käynyt leikkauttamassa rintansa 19 kertaa ja omisti koripallon kokoiset tissit. Hänelle oli laitettu kahdet implantit yhdeen rintaan halutun koon saamiseksi ja joutui ne vielä hakemaan brasiliasta, kun muualla ei suostuttu enää sellaisia tekemään.
